Voikun vauhdissa

Talviaikaan siirtyminen on jo muutaman vuoden ajan saanut minut avaamaan Joulubujon ja samalla nauttimaan ainakin mukillisen lämmintä glögiä. Perinteitä kunnioittaen aamulla, kun kerran aikaisin heräsin, otin esille Joulubujon. Joulubujona minulla on Erin Condrenin pisteillä varustettu muistikirja.  Tämän bujon olen aloittanut 2017 ja vaihtelevalla menestyksellä olenkin saanut kahden edellisen joulun asiat kirjattua ylös. Viime joululta on tosin hyvin vähän asiaa ylöskirjattuna, koska joulu oli poikkeuksellinen aaton mennessä pitkälti töiden parissa.  Siinä missä viime jouluna ilmoitin, etten ennen töitä tai niiden jälkeen jaksa leikkiä enää sosiaalista ja viettää joulua "sukuloiden", päädyimme viettämään aattoillan kotona, on tänä jouluna tuo sama kysymys jälleen ajankohtainen: missä vietämme joulun. En tiedä. Omalla tavallani haluaisin jatkaa joulun viettämistä kotona ilman stressiä aikataulusta ja samalla rakentaa meidän näköisen joulun perinteet.  Päädyimme s

Tässä minä istun leirikeskuksen terassilla. Nuoret ovat hajaantuneet pitkin pihaa ja sisätiloja. Päässä pyörii vain ajatus viimeisestä illasta ja tavallaan se nostattaa hiipivää pakokauhua. Vielä yksi yö ja sitten pääsisin kotiin. Joku viisas sanoi, että toisinaan leirin paras asia on kotiin pääsy. Sen allekirjoitan tällä hetkellä täysin. Tähänkin leiriin on mahtunut kaikenlaista. Niin kuin näihin mahtuu yleensäkin. Sitä se on kun laitetaan samaan leirikeskukseen parisen kymmentä nuorta. Se tunnemyrsky, jonka rippileiri saa aikaan, on joka vuotinen. Toisaalta on ihana viettää aikaa viikon verran nuorten kanssa leirillä. Näihin leireihin mahtuu paljon jakamista ja yhteisiä hetkiä. Niitä hippuja, jotka kenties antaa voimaa myös silloin kun elämässä on vaikeaa. Aina näin kesäisin palaan mielessäni myös omaan ripariin ja siihen millainen minä olen tämän ikäisenä. Tiedän, etten todellakaan ollut mikään helppo nuori. Toisaalta se on itselleni hyvä muistutus aina siitä, että me jokainen o

Olen jonkin verran hommannut Carpe Diemin omia tarroja kalenterin koristelua varten. Aika usein sitä tulee tartuttua muihin tartoihin ja käytettyä niitä viikkoaukeaman pohjien tekemiseen.  Tällä kertaa päätin tietoisesti käyttää Koristeluun vain Carpe Diemin omia tarroja ja keskittyä kevääseen. Toki tälläkin kertaa aukeamalle päätyi jo perinteiksi muodostuneet lenkkarit Sannin helmi & paperipuodista ja keltainen kirja Mambin tarroista. Nämä tarrat toistuvat kalenterissani viikosta toiseen ja ovat vahva osa pohjakoristelua. Päivämääriä laittaessa sain huomata ykkösten ja kakkosten loppuneen, joten niiden laitto vaati pientä kikkailua. Koska koristelun alla ollut viikko, on jo toukokuun puolessa välissä, haluaisin tehdä viikosta pirteän. Halusin tehdä viikon pohjakoristelusta tasapainoisen kokonaisuuden, jossa olisi riittävästi tilaa työhön liittyville merkinnöille, mutta joka jättäisi tilaa myös viikon aikana tehtäville asioille ja omille merkinnöille.  Koska toivon to

Tämä on ensimmäinen vuosi, kun päätin kirjata joulun asiat yksiin kansiin. Kuinka paljon helpompaa olikaan seurata kenelle on kortin lähettänyt tai miten lahjojen hankinta on edistynyt. Joulusiivouksellekin sain tehtyä oman tracerinsä. Bujon aloituksesta pääset kurkkimaan täältä . Mikä hyöty olikaan joulun laittamisesta yksiin kansiin? Ei tarvinnut arpoa ja miettiä, että mitä on jo tehty tai hankittu, kun kaikki oli ylös kirjoitettuna. Ei tullut samanlaista stressiä kuin aikaisempina vuosina, sillä kaikkea ei tarvinnut yrittääkään muistaa ja pitää omassa päässään. Kerrankin joulu tuli kotiin ilman stressiä ja sähläämistä työkiireiden lomassa. Toisaalta myös se, että hyväksyi sen, ettei kaiken tarvitse olla tip top, toi tietynlaista rauhaa.  Ja mikä parasta. Ensi vuonna ei tarvitse muistella, mitä on ostanut tänä vuonna lahjaksi. Kaikki on ylös kirjattuna. Ja bujossani riittää tilaa vielä tuleville jouluille, vaikka kirjoitan tämän joulun muistot vielä talteen.  Onni on

Rakastan joulua. Suunnittelen ja pohdin ja aina seuraavana vuotena harmittaa, ettei asioita ole saanut laitettua ylös. Nyt päätin ryhdistäytyä siltä saralta ja aloittaa jouluplannerin.  Valitsen joulubujolleni pohjaksi arrvonnasta voittamani Erin Condrenin pistesivullisen muistikirja. Tarkoituksena olisi kirjata useamman vuoden asiat samaan kirjaan, josta ne sitten löytyisivät helposti.  Ajatuksia on vaikka ja kuinka paljon, mutta en tiedä millaiset trakkerit yms. haluan ottaa käyttöön. Vai onko vähän tylsännäköinen jos on vain tasaista tekstiä koko muistikirja täynnä. Katsotaan nyt mitä kaikkea saankaan ylöskirjattua tästä joulusta. 

Carpe Diemiltä ilmestyi taannoin tarravihko, jossa jokaiselle kuukaudelle yksi sivu kuukautta kohti. Nämä tarrat oli pakko hankkia itselle, sillä ne nähtyä iski inspiraatio, joka huusi toteuttamista. Carpe Diemin kuukausi aukeama koostuu ruudukosta, johon mahtuu koko kuukausi. Ruudut ovat hyvän kokoisia ja niihin mahtuu näppärästi kirjoittamaan tärkeimpiä asioita ylös. Aukeaman ainut huonopuoli on se, että viikko alkaa sunnuntaista ja päättyy lauantaihin.  Melkein vuoden verran olen mennyt noilla sunnuntaista lauantaihin olevilla viikoilla ja ensi vuodelle päätin korjata asian. Valitsin joitakin asioita, joilla ehdottomasti lähtisin tammikuun kuukausi aukeamaa koristelemaan.  Halusin jotain koristetta aukeamalle, mutta itsestään selvää oli se, että ruudukko ei saisi koristeista mennä liian täyteen vaan ukoilleen pitäisi kuitenkin pysyä suhteellisen hillittynä. Lisäksi haluasin värimaailman pysyvän lähtökohtaisesti talvisena.  Viikot piti saada myös selkeästi näkyville, jo