Voikun vauhdissa

Olen ihastellut muiden tekemiä flipbookkeja ihan urakalla. Olen muutamia saanut itsekin postin mukana, mutta en ole uskaltanut kokeilla niiden tekemistä, sillä olen ajatellut sen olevan vaikeaa. Kuinka väärässä taas olinkaan. Pinterestistä löytyy ihania malleja ja kun jyvälle pääsin, oli pakko kokeilla itsekin. Kuinka sopivasti osuikin postikortti ulkomailta ja  päätin vastauksen tehdä flipbookin muodossa. Kyllä näpertämiseen sai mukavasti aikaa kulumaan.  Tarvikkeet löytyivät kotoa valmiiksi. Tämän tekemiseen käytin korttipohjia, koristepaperia, washiteppiä ja liimaa. Koristelussa hyödynsin tarroja ja washia. Täytynee vain toivoa, että myös vastaanottaja ilahtuu kortista. Ja koska flipbookista tuli sen verran iso, ei se mahtunut valmiiseen kirjekuoreen, askartelin kortille vielä kuoren kaupan päälle. Ehkäpä jatkossakin uskallan näitä tehdä. 

Vuoden alusta kun hurahfin kalenterien ihmeelliseen maailmaan ja aloin säännöllisesti pyörimään ja seuraamaan Kalenterimaniaa, liityin myös kuukausittain olevaan Happy Mail rinkiin mukaan.  Parini oli kasannut minulle aivan ihanan postin, joka sai hymyn nousemaan huulille rankam työpäivän jälkeen. Kyllä se vaan niin on, että perinteinen posti, siis kirje, kortti paketti yms. saa mielen piristymään kummasti. Ei aina vaan niitä tylsiä laskuja ja mainoksia.  Olen ihastunut kyllä ihan urakalla Happy Mailiin. Omiin varastoihin on kertynyt vaikka mitä sellaista, jota ei loppupelissä sitten osaakaan hyödyntää kalenteria tehdessä. Happy Mailin myötä olen saanut niitä kiertoon ja tuottamaan hyvää mieltä jollekin toiselle.  Olen kuullut paljon tämän tyylisestä vaihdosta epäilyjä siitä, että kuitenkin sitten oma jää saamatta tai on pettymys. Harvoin jäävät saamatta tällä ryhmällä ja pääsääntöisesti ihmiset ovat olleet tyytyväisiä sisältöön ja toisaalta, jos sisällöllä on jotain sell

Se on todellakin ihi. Vaikea jotenkin käsittää, että tuollainen leiri oikeasti vei mukanaan kokonaan niin tehokkaasti. Neljä viikkoa ja itsestä huolehtimista tai ainakin sen harjoittelua. Neljä viikkoa on aika lyhyt aika, mutta jos ei muuta niin sen aikana olisi voinut hyvin aloittaa lehden elämässä ja elämäntaparemontissa.  Ensimmäisellä viikolla teimme leirikirjaa ja seurasimme ajankäyttöä Habit trackereilla. Toisella viikolla taas yritimme syödä tervellisiä välipaloja, jotka sisältäisivät mahdollisimman vähän sokeria.   Leirin ensimmäisen viikon olin leirillä ja niissä olosuhteissa leirikirjan tekemisessä oli omat haasteensa, mutta camp reset piti mut leirin ajan kasassa. Sain välillä keskittyä itseeni, omiin ajatuksiini ja siihen miltä musta tuntuu. Teki hyvää. Toinen viikko oli mulle hankala. Sios todella hankala. En oikein saanut kiinni ideasta ja vuoden alusta teimme todellisen ruokaremontin niin en tähän viikkoon jaksanut panostaa ollenkaan samalla tavalla.  K

Heinäkuuhun mahtui todella paljon kaikkea. Oli serkun rippijuhlat ja konfirmaatio. Oli rippileiriä ja lukumaratonia. Miehen kanssa ehdin lomailemaan ja viettämään aikaa mökillä ja tietysti ehdimme osallistua Porvoon CacheCon -megaan. Kalenteri rintamallakin oli kuhinaa The Camp Resetin myötä. Postia tuli urahakka niin koti- kuin ulkomailtakin. Pääsin myös käymään Jeminanlovespapers pop-up kaupalla muiden kalenterimaanikoiden kanssa. Tutustui ihaniin ihmisiin ja nauyin syntymäpäivänä hiljaisuusesta. 

Minulla on tapana koristella kalenterin sivuja. En ole ainut, joka näin tekee, sillä siitähän omalla tavalla tavallaan tässä koko touhusta on kyse. Kalenterin laittamista persoonalliseksi. Ei tyhjiä valkoisia sivuja vaan väriä ja persoonallisuutta.  Usein ispiraation iskiessä sitä haluaisi koristella enemmänkin, mutta jokin estää ja alan pihistelemään. Enhän mä voi kerralla koristella koko kalenteria, sillä mitä sit tekisin loppuvuoden. Onneksi keksin tähän ratkaisun, minkä varmasti on keksinyt moni muukin: pohjat. Aloitan pohjien teon lähes aina kapealla washiteipillä. Sillä merkitsen kalenterin työosuuden. Paksumpi washiteippi tulee yleensä aina sivun alareunaan. Pohhia tehdessä laitan myös valmiiksi muutaman tarran koristelemaan aukeaa. Näin sivut eivät ole enää tyhjät, mutta ei myöskään täyteen koristellut ja aukeaman koristelua voin halitessani jatkaa viikon osuesaa kohdalle.  Pohjat mahdollistavat sen, että on huomattavasti helpompi asetaa viikkoa koskevat merkinnä

Olen yrittänyt löytää kalenteriin oman näköisen tavan merkitä asioita ylös. Lopulta päädyin värikoodaamaan merkintöjä minulle sopivammalla tavalla. Jokaisella värillä on on merkityksensä ja näin se nopeuttaa asioiden muistamista. Kun kalenteriin tulee kaikki merkinnät niin omat kuin työkin, selkeä järjestelmä auttaa hahmottamaan muun muassa työhön käytettävää aikaa. Toki en ole vain väripallukan ja muistin varassa vaan olen kyllä kirjoittanut ihan auki sen, että mitä, missä ja milloin. Tosin itseni tuntien minulla ei ole muutakaan vaihtoehtoa, sillä unohtaisin ihan varmasti pelkkien värin merkitykset ilman avaavaa tekstiä.  Jokin aika sitten kerroinkin siitä, kuinka sain työt järjestykseen kalenterin avulla. Kalenterisivun ylin palkki on lähtökohtaisesti vain työjuttuja varten, mutta vapaapäiville saatan kyllä hyvinkin merkitä omat menot myö yläpalkkiin, joten värikoodi auttaa minua tunnistamaan sen, ettei kyseessä ole työtehtävä.