Voikun vauhdissa

Planner of Finland -ryhmä järjesti jokin aika sitten kollaasinauha vaihdon. Hetkeen en mukana ole vaihdoissa ollut, tosin tähän ehkä syynä enemmän se, että jo useampi vuosi sitten siirryin askartelu- ja kalenteriryhmissä pyörimään kansainvälissä porukoissa. Epäröin vaihtoon osallistumista, mutta sain mieleni kuitenkin rohkaistua.  Meidän vaihtoporukka muodostui minusta ja kahdesta muusta henkilöstä. En tuntenut ollenkaan sitä henkilöä, jolle minun oli tarkoitus kollaasinauha tehdä ja koin sen hyvin haasteellisena. Kun toisen mieltymykset tai tapa koristella on ihan mysteeri, joutui enemmän miettimään, että millaisen itse haluaisi saada.  Toisena haasteena koin sen, että käytän itse todella paljon itse tulostettuja juttuja koristelussa. Joko sellaisia, joihin minulla on lisenssi oikeudet tai sitten muualta bongattuja, ilmaisia kuvituksia. Omassa päässä kollaasinauhoja tehdessä siis lähinnä vain pyöri, että onko ok käyttää itse tulostettua tai tehtyä materiaalia vai pitäisikö pe...

Viime vuosien aikana olen tehnyt valtavat määrät pieniä kortteja, joita olen etenkin kesän leirien yhteydessä lähettänyt ympäri maailmaa kesän leirikavereille. Joitakin kortteja olen tehnyt itsellenikin, mutta olen huomannut korttien vaan katoavan jonnekin ajan kanssa, koska minulla ei ole ollut niille mitään kiinteää säilytyspaikkaa. Olen yrittänyt etsiä tähän säilytysongelmaan ratkaisua.  Instagramissa ja pinterestissä minua vastaan on tullut toinen toistaan upeampia kortteja, joiden alareunassa on pienet reiät. Asiaa tutkittuani huomasin kyseessä olevan memorydexkortit ja että niille saisi ostettua vielä kaiken lisäksi sellaisen näppärän säilytysratkaisun. Siitä se ajatus sitten lähti, tosin jonkin aikaa asiaa rauhassa kypsyttelin ennen kuin päätin itse kokeilla.  Bible Journal Love sivuston kautta oli minulle tullut vastaan freebienä memorydex korttien pohjia, joten päätin sitä kautta tulostaa itselleni sapluuna korttimalliksi. Ajattelin, että kokeilen ensin tekemistä ja ...

Viime vuonna luovuin paperisesta kalenterista lähes kokonaan. Syynä siihen oli mikäpäs muukaan kuin korona. Siinä kohtaa, kun tajusin aikataulujen ja asioiden muuttuvan kovalla vauhdilla, en edes yrittänyt enää täyttää paperista kalenteria, sillä eniten turhautti kirjoittaa kaiken päälle peruttu tai siirretty. Samalla hain omaa tapaani työstää muuta elämää yksien kansien väliin ja loppuvuodesta löysinkin ehkä toimivan ratkaisun, sillä kaipuu paperikalenterin äärelle oli valtava.  Syksyllä, kun koulut alkoivat ja lukuvuosikalentereita alkoi tulla kauppojen hyllyille, aloin etsimään riittävän isoa kierteillä olevaa muistikirjaa, johon saisin mahtumaan kerralla neljän kuukauden kalenterisivut ja lisäksi kaiken muun, mitä haluan mukanani kuljettaa. Halusin läheteä selkeästi yhdistämään playbook kokonaisuuden ja kalenterin siten, että se palvelisi minun tarkoitustani kaikkein parhaiten.  Olen jo aikaisemmin todennut, että kolmen kuukauden sivut kalenterissa ovat työni luonteen vuok...

Oli ihana palata leirille ja tavata uudelleen monia tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin. Odotin koko kevään leirin alkamista ja tiesin tarvitsevani tätä leiriä enemmän kuin koskaan. Ennen kaikkea leiri olisi jälleen loistava tilaisuus antaa aikaa itselleni ja suurimmalle intohimolleni eli luovuudelle. Samalla tiesin, että jälleen kerran minulla saattaisi olla mahdollisuus löytää jonkinlainen tasapaino kaiken kaaoksen keskelle.  Tällä leirillä emme varsinaisesti koonneet leirikirjaa vaan lähdimme tekemään smahsbookkia. Tai no kai sitä voisi kutsua jonkinlaiseksi leirikirjaksi. Jälleen kerran lähdin kokoamaan kaikkea yksiin kansiin ja ensimmäistä kertaa sain kaiken oikeasti mahtumaan yksien kansien sisälle. Kuinka helppoa olikaan kesällä reissata, kun tarvitse ottaa vain yksi kirja mukaan, jota työstää. Kun aloitin smashbookin kasaamisen, kävin läpi kaikkien aikaisempien leirien materiaalin. Jokaisella leirillä on ollut aina jotain sellaista, jota olen etenkin kesällä tykännyt tehdä ...

Harmony Retreat oli ensimmäinen The Reset Girlin talvileiri. Tai no oikeastaan kyse ei varsinaisesti ollut leiristä vaan ehkä enemmän jonkinlaisesta retriitistä, mihin nimikin viittaa. Harmony Retrean tarkoitus oli tarjota mahdollisuus rauhoittua ja oppia tuntemaan itseään uudella tavalla. Tähän osallistuessani ajattelin, että tätä minä todella tarvitsen. Etukäteen olin ajatellut, että minulla on kerrankin hyvin aikaa itselleni ja ehdin hyvin käyttämään aikaa siihen, että opin tuntemaan itseni uudelleen. Arki ja todellisuus vaan olivat lopulta aivan jotain muuta.  Harmony retreat pohjautui hyvin samankaltaiselle työskentelylle kuin mitä olin jo aikaisemmin käyttänyt The Reset Girlin leirien leirikirjojen tekemiseen. Tällä kertaa leirikirja tai oikeastaan tämän retriitin yhteydessä voisi ehkä ennemmin käyttää termiä käsikirja, koostui kolmesta osasta: sielusta, mielestä ja ruumista. Näiden kolmen kategorian kautta oli tarkoitus retriitin aikana pohtia itse koskevia asioita.  Ha...

Lupasin taannoin teille kertoa jotain, kun kaikki on virallista. No nyt se on, siis oikeasti. Ainakin jonkun aikaa toimin Simpukan bloggarina kirjoittaen ajatuksia lapsettomuudesta. Aihe piiri ei varsinaisesti ole uusi, vaan se on aina ajoittain vilahdellut täälläkin.  Tämän uuden bloggaus kuvion myötä minun on ollut luontevaa siirtyä toiselle alustalle kirjoittamaan. Tämä blogi tulee siis jäämään sivummalle, mutta ei katoamaan kokonaan. Edelleen tulen tänne kirjoittamaan, mutta jatkossa lähinnä kalentereihin liittyen. Bloggerista eteenpäin siirtyminen on oikeastaan ollut vain ajan kysymys. Jonkun aikaahan minulla on jo tuolla WordPressin puolella ollut blogi, joka kulkee tämän kanssa samalla nimellä.  Mitä tämä tarkoittaa siis käytännössä seuraamisen suhteen? Jos haluat laajemmin lukea juttujani, niin kannattaa seurata Voikun Vauhdissa -facebook sivuja. Sinne tulee jatkossakin kaikki blogikirjoitukset nähtäville. Onpa ne sitten missä tahansa. Ennen kaikkea tämä kaik...

Talviaikaan siirtyminen on jo muutaman vuoden ajan saanut minut avaamaan Joulubujon ja samalla nauttimaan ainakin mukillisen lämmintä glögiä. Perinteitä kunnioittaen aamulla, kun kerran aikaisin heräsin, otin esille Joulubujon. Joulubujona minulla on Erin Condrenin pisteillä varustettu muistikirja.  Tämän bujon olen aloittanut 2017 ja vaihtelevalla menestyksellä olenkin saanut kahden edellisen joulun asiat kirjattua ylös. Viime joululta on tosin hyvin vähän asiaa ylöskirjattuna, koska joulu oli poikkeuksellinen aaton mennessä pitkälti töiden parissa.  Siinä missä viime jouluna ilmoitin, etten ennen töitä tai niiden jälkeen jaksa leikkiä enää sosiaalista ja viettää joulua "sukuloiden", päädyimme viettämään aattoillan kotona, on tänä jouluna tuo sama kysymys jälleen ajankohtainen: missä vietämme joulun. En tiedä. Omalla tavallani haluaisin jatkaa joulun viettämistä kotona ilman stressiä aikataulusta ja samalla rakentaa meidän näköisen joulun perinteet.  Päädyim...

Elämä on varsin hektistä. Toisaalta koskapa se ei meillä olisi. Se on aina ollut. Olen täällä paljon kertonut aikaisemmin kalenteristani ja siitä, että sinne minulla pitää oikeastaan mahtua koko elämä. Ei, en minä ole kovinkaan järjestelmällinen, vaikka se saattaa päällisin puolin siltä vaikuttaa. Toisaalta kalenteri auttaa minua hahmottamaan oikeastaan kaiken, koska on pakko. Kalenteri on minulle välttämättömyys pelkästään jo töiden vuoksi, mutta nyt kun rinnalla kulkee myös opiskelu ja siihen kaikkeen lisätään vielä se muu elämä, en voisi jättäytyä vain sähköisen kalenterin varaankaan. Bloggaaminen on pitkään ollut tauolla. Siihen ei yksin kertaisesti ole jäänyt aikaa, mutta huomaan kaipaavani kirjoittamista entistä enemmän. Se ei ole ollenkaan sama, että kirjoitan koulua varten esseitä ja yritän prosessoida tietoa kirjoittaessani. Tämä syksy tuo kirjoittamiseenkin ihan uutta virtaa, kun elämän tilanteeni vuoksi ovet aukesivat minulle uuteen suuntaan. Siitä kerron teille kyllä viel...

Camp Wanna Craft -leiristä on jo kulunut tovi. Olen nyt alkusyksystä palannut lieirin äärelle monta kertaa ja muistellut kaikkia heitä, joiden kanssa vietin leirillä aikaa. Vaikka leirikaverini olivat ympäri maailmaa ja jouduin käyttämään englantia pärjätäkseni leirillä, tunsin olevani osa jotain isompaa kokonaisuutta. Vietin paljon aikaa mökin lähituntumassa kahvia juoden nuotion äärellä ja minulla oli muutenkin mahdollisuus kokea leiri parhaassa mahdollisessa seurassa.  Leirin aikana osallistuin useisiin erilaisiin työpajoihin ja pääsin kokeilemaan uusia asioita. Vietin aikaani muiden kanssa jutellen ja pelaten erilaisia pelejä. Sanapeli, joka jatkui aina edellisen sanan viimeisellä kirjaimella, oli luultavasti yksi mökkimme suosituimmista peleistä. Pelasimme myös tyynysotaa ja vertailimme eri kielten sanoja keskenään. Ihan parasta! Kahvia, teetä ja kuumaa kaakaota oli koko ajan saatavilla.  Jouduimme leirin aikana miettimään yhdessä mökkikavereiden kanssa, että miten saamme...

Viimeksi kun valmistuin, lähes vannoin itselleni, että opiskeluni oli nyt tässä ja että nyt tehdään töitä hamaan tulevaisuuteen asti. Päätös opiskelemaan lähtemisestä kuitenkin syntyi pikku hiljaa ja lopulta minulla ei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin hakea ammattikorkeakouluun nyt syksyllä alkavalle linjalle tai vaihtoehtoisesti suunnata myöhemmin yliopistoon hakemaan pätevyydet.  Viime kuussa se sitten alkoi. Palasin koulun penkille huomatakseni, että seitsemän vuotta valmistumisesta on tehnyt tehtävänsä. Mieli virkistyy, mutta samalla mieleen palaa vahvasti kaikki se, minkä vuoksi olen vannonut, etten enää kouluun palaa. Niin ja vaikka minulla on kasvatuksen kentältä laajat pohjaopinnot, niin huomaan luennoilla ollessani, että asiat menee ohi, kovaa ja korkealta erilaisten termien ja lyhenteiden (elto, veo, kelto yms.) lennellessä joka suuntaan.  Tämän koulutuksen myötä saan pätevyydet toimia vakaopena eli varhaiskasvatuksen opettajana. Ja joka kerta luennolla is...

Tämä kesä on ollut poikkeuksellinen. Minulla on ollut mielettömästi aikaa itselleni ja parisuhteelle, kun sain melkein kuuden viikon loman. Toki se oli kahdessa pätkässä, koska en suostunut perumaan yhtä työtehtävää. Mutta ne kaksi työpäivää loma jaksojen välissä, ei edes tuntunut työpäiviltä. Nyt jäljellä on lomaa vielä muutama viikko ja olen rentoutunut, nauttinut niistä pienistä hetkistä, joita olen saanut antaa itselleni ilman kiireen tuntua.  Tämä kesä on ollut poikkeuksellinen. Ei vain sen vuoksi, että minulla on kerrankin ollut pitkät lomat vaan myös sen tähden, että miehelläni on ollut paljon lomaa tänä kesänä. En edes muista milloin olisimme saaneet kesän aikana viettää näin paljon aikaa yhdessä. Kaksi yhteistä loma viikkoa jo takana ja kolmas on ihan kohta alkamassa. Ihan mieletöntä.  Tämä pitkä kesä on antanut minulle niin paljon. En muista milloin olisin ollut näin levännyt tai edes ehtinyt näin paljon tekemään niitä asioita, joista nautin, vaikka toisaalt...

Tässä minä istun leirikeskuksen terassilla. Nuoret ovat hajaantuneet pitkin pihaa ja sisätiloja. Päässä pyörii vain ajatus viimeisestä illasta ja tavallaan se nostattaa hiipivää pakokauhua. Vielä yksi yö ja sitten pääsisin kotiin. Joku viisas sanoi, että toisinaan leirin paras asia on kotiin pääsy. Sen allekirjoitan tällä hetkellä täysin. Tähänkin leiriin on mahtunut kaikenlaista. Niin kuin näihin mahtuu yleensäkin. Sitä se on kun laitetaan samaan leirikeskukseen parisen kymmentä nuorta. Se tunnemyrsky, jonka rippileiri saa aikaan, on joka vuotinen. Toisaalta on ihana viettää aikaa viikon verran nuorten kanssa leirillä. Näihin leireihin mahtuu paljon jakamista ja yhteisiä hetkiä. Niitä hippuja, jotka kenties antaa voimaa myös silloin kun elämässä on vaikeaa. Aina näin kesäisin palaan mielessäni myös omaan ripariin ja siihen millainen minä olen tämän ikäisenä. Tiedän, etten todellakaan ollut mikään helppo nuori. Toisaalta se on itselleni hyvä muistutus aina siitä, että me jokainen o...

Uskalsin vihdoin ja viimein aloittaa leirikirjan tekemisen. En uskaltanut aloittaa sen tekemistä aikaisemmin, sillä halusin kaikki kesäkuun asiat samoihin kansiin. Nyt kun leirikirjan tiedostot viimein julkaistiin, tiesin heti, misten lähtisin rakentamaan kesäkuun leirikirjaa.   Valitsin leirikirjaksi paksun, mutta pehmeäkantisen muistikirjan ja ajattelen, että se on hyvä perusta rakentaa kesäkuuta. Päätin aloittaa kirjan täyttämisen leiriin liittyvistä asioista lähtien ihan liikkeelle siitä, että kannen avatessa käy heti selväksi kenen kirjasta on kyse. Tämähän ei mitenkään liity siihen, että minulla on tapana hukata asioita ja jättää niitä lojumaan milloin minnekin. Lisäksi heti alussa on koko leirin kattava kalenteri, josta pystyn helposti seuraamaan leirin live-lähetyksien aikatauluja. Ja koska Bucket listat ovat ihania, päätiin samalle aukeamalle hyödyntää The Camp Reset 2018 -bucekt listan. Koska tämän kesän leirin osalta olen päättänyt kerätä itselleni paljon muistoja j...

Olen viime aikoina ajatellut paljon tulevaa leiriä ja yrittänyt valmistautua siihen, mitä kaikkea voin tehdä etukäteen leirin eteen. Kävin nopeasti läpi leirin tarvikeluettelon, kun se julkaistiin ensimmäisen kerran, mutta siihen se sitten jäin.  Koska kaapit ovat täynnät erilaisia muistikirjoja ja minulta löytyy useammat Carpe Diemin kannet, en oikeastaan ajatellut ostaa mitään uutta tämän kesän leiriä varten. Mielestäni on hyvä joskus käyttää vanhoja varastoja , joita on tullut kerättyä vuosien varrella. Minun on myös myönnettävä, että olen iloinen, että pääsin irti tietynlaisesta ostoshysteriasta. Tällä hetkellä ainoa asia, jonka meinaan leiriä varten hankkia on kasa kortteja, joita voin sitten askarrella. Mutta ne olisin todennäköisesti osatnut joka tapauksessa.  Kuinka valmistaudun leiriin, jos en osta tarvikkeita? Olen löytänyt itselleni jo leiripaikalta mökin, jossa olen käynyt mielenkiintoisia ja upeita keskusteluja. Olen saanut kiinni leirielämästä osallistumalla mökk...

Aloin muistella viime vuoden leiriä. Huomasin, että pääni lyö melkein tyhjää. Muistan, että osallistuin The Reset Girlin Camp Resetille ja seurasin leirielämä ja -aluetta. Mutta en muista, mitä tein leirillä. Muistan, että leirin alkupuolella osallistuin isolle partioleirille, joka vei voimat tehokkaasti. Muistan itkeneeni tuon partioleirin aikana varmaan enemmän kuin koskaan. Toisaalta en kyllä ole ihan varma, että oliko partioleiri loppupelissä Camp Resetin alussa vai sittenkin loppu puolella. Oikeastaan en muista sitä enää.  Muistan tuskailleeni leirin käsikirjan kanssa. En saanut siitä millään otetta, joten en voinut sitä juurikaan käyttää ja se näytti ihan vääränlaiselta omiin silmiini. Muistan, että aloitin koko leirikirjan tekemisen uudestaan palaten vanhaan ja minulle tuttuun tapaan tehdä. Niin sain leirikirjasta lopulta toimivan. Muistan osallistuneeni muutamiin livelähetyksiin ja tehneeni jalkakylpyjä. Rakastuin niihin. Muistan myös etsineeni aarteita ja saaneeni niistä i...

Vihdoin! Olen odottanut The Reset Girlin kesän leiriä kuin kuuta nousevaa jo helmikuusta asti. Toki vielä saan odottaa hetken ennen kuin leiri  ihan virallisesti alkaa, mutta leirin osallistumismaksun sain jo hoidettua alta pois. Ja vielä Early Bird -hinnalla.  The Reset Girlin Camp wanna Craft -leiri on kolmas interaktiivinen leiri, johon osallistun. Olen aikaisemmilta leireiltä saanut niin paljon, etten todellakaan halua jättää tätä väliin mistään hinnasta. Tiedän, että viime kesän leiriin nähden on tullut paljon muutoksia ja odotan niitä innolla, sillä tiedän, että muutokset on tehty meitä osallistujia ajatellen. Muutoksista suurin aikaisempiim leireihin nähden on varmasti tuo uusi sivusto, jossa koko leiri pyörii. Ei enää sivustolta toiselle hyppimistä, jotta pysyy perässä. Odotan vain sivuston virallista aukeamista, jotta pääsen näkemään, kokemaan ja aistimaan uuden toimintaympäristön ja kenties pääsisin "majoittumaan", johonkin mökkiin.  Vaikka tämä ...

Kerroinkin jo aikaisemmin, että Handbook on ottanut paikkansa kalenterini välissä ja näillä näkymin ihan pysyvästi. Sen verran toimiva tapa tuo on oikeasti ollut. Mainitsin myös tuossa Handbookkia koskevassa postauksessa, että sieltä löytyvät minun viikkokoonnit. Nyt ajattelin teille siis hieman valoittaa miten tuo viikkokoonti todellisuudessa toimii. Viikkokoonti on usein sekoitus valmista ja itsetehtyä. Viikkokoonnissa minulla on jokaiselle päivälle pieni kirjoitustila. Siihen teen jokaisesta päivästä noston päivän tapahtumista. Toisinaan niihin kirjoitan enemmän ja toisinaan vähän vähemmän. Koska en ole mikään päiväkirjan kirjoittaja, olen huomannut noiden nostojen toimivan loistavasti muistin tukena ja samalla tulee dokumentoitua jokaisesta päivä jotain, kuitenkaan kirjoittamatta päivän tapahtumia kokonaan auki. Viikkokoonnista löytyy myös erillinen To Do -lista. Yleensä nostan To Do -listalle sellaisia asioita, joita haluaisin viikon aikana tehdä. Tuo Mini To Do -lis...

Muistatteko kun lupasin jokunen aika sitten palata vielä tarkemmin suomalaisiin kauppiaisiin ja kivijalkaliikkeisiin? Nyt on nimittäin juuri oikea hetki puhua suomalaisen työn puolesta. Vannoin siis taannoin, silloin kun vuosien tauon jälkeen palasin kalenterien maailmaan, että se mitä tarvikkeita tätä harrastusta varten hankin, hankin sen suomalaisilta yrittäjiltä.  Edelleen, jos ostan tarroja tai muita kuin digitaalisia tuotteita, haluan tuotteeni ostaa Suomesta ja suomalaisilta yrittäjiltä. Okei, saatan maksaa tarroista tai washeista hieman enemmän kuin Etsyn tai Alin kautta hankittuna, mutta maksan sen mielelläni, kun tiedän tulevani suomalaista työtä. Tällä hetkellä ainut ulkomaalainen kauppa, josta tilaan mitään on The Reset Girlin verkkokauppa ja sieltäkin vain sen vuoksi, että tuotteet ovat digitaaliset. Suomessa olevista liikkeistä olen muutaman vuoden aikana ehtinyt löytää omat suosikkini ja heitä uskallan suositella kenelle tahansa kalenteriharrastajalle. Tässä t...

Siinä missä viime kuun teemana oikeastaan oli tuo TRG ja minun kalenterini, joka pyörii vahvasti TRG:n ympärillä, haluan tällä kertaa haastaa teidät miettimään koristelua ja siihen käytettyä raha summaa. Tunnistan itsessänikin sen, että kalenteriin saa upotettua juuri niin paljon rahaa kuin haluaa siihen kiinni laittaa ja täytyy myöntää, että itsellenikin välillä pujahtaa ostohousut jalkaan ihan vahingossa, mutta olen silti yrittänyt miettiä omaa ostokäyttäytymistäni enemmän ja vähemmän. Kerronpa teille erään tarinan... Tai no ei se ole edes tarina vaan täysin totista totta. Kuvittelin siis parin kymmenen vuoden ajan etten osaa piirtää, kunnes viime kesänä Pinterestiä selatessa päätin tarttua kynään ja tuhersin jonkin aikaa ja kas kummaa olin tyytyväinen lopputulokseen ja hyvin hämmästynyt siitä, että oman luuloni olivatkin täysin väärässä. En vain ollut aikaisemmin löytänyt omaa tapaani piirtää. Joo, tiedän saattaa kuulostaa vähän hassulta, mutta silti. Tällä kertaa sii...

Viime aikoina olen kertonut teille arvon lukijat paljon tuosta kalenteristani, jonka sisustan olen rakentanut hyvin pitkälle The Reset Girlin materiaalin avulla. Käytössähän siis on tuo vuosivihko , handbook ja sitten tietysti kalenterivihkot. Kalenterivihkot, joita käytän ovat TRG:n ja niihin olen maksanut käyttölisenssin, jotta sivut ovat vapaassa käytössäni. TRG:n vertical weeks A5  Olen Carpe Diemin kanssa niin tottunut pystypäiviin, etten vaakapäiviä varmaan edes osaisi käyttää. Silloin kun bongasin nämä sivut The Reset Girlin verkkokaupasta, oli näissä jotenkin heti oma viehätyksensä, vaikka alkuun vierastinkin sitä, ettei lauantaille ja sunnuntaille ole samalla tavalla tilaa kuin arkipäiville. Toinen mikä alussa tuntui hieman hassulta oli se, ettei kalenterissa ole ollenkaan kellon aikoja. Nyt kun näitä sivuja on hetken aikaa käyttänyt, huomaan etten kellon aikoja arkipäiviin kaipaa lainkaan. Koska minulla on kahdet Carpe Diemin ja yhdet Priman kannet sekä niih...