Etanaposti - sosiaalista elämää?

Monelle on varmasti lapsuudesta ja nuoruudesta tuttua perinteinen kirjeenvaihto. Usein miten se on hiljaa hiipunut, kun ensin on kirjeiden kirjoitusväli pidentynyt huomaamatta ja lopulta ei kirjeitä enää tipahtele ollenkaan postiluukusta. Kuulostaako tutulta?

Kirjekavereita on minulla aika paljon. Heistä muutama on sellainen, jonka kanssa kirjeet ja ajatukset vaihtavat osoitetta nopeaan ja sitten on heitä, joista kuulee harvemmin. Usein miten joukosta aina joku tipahtaa pois, syystä tai toisesta.

Olen monesti naureskellut, että minun sosiaalinen elämä rajoittuu kirjeisiin. Toki minulla on ihania ystäviä, joiden kanssa tulee vietettyä aikaa. Mutta siinä vaiheessa, kun on löytänyt hyvän kirjeystävän, jonka kanssa ajatukset kohtaavat ja on helppoa kirjoittaa asiasta kuin asiasta, sitä tietää löytäneensä ystävän. Mikä parasta saan olla sosiaalinen kotisohvalta ja minun ei töiden jälkeen tarvitse lähteä kahville, kun voin kirjeeseen vastasessa juoda kahvin ja nauraa toisen jutuille.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kollaasinauhat

Planner of Finland -ryhmä järjesti jokin aika sitten kollaasinauha vaihdon. Hetkeen en mukana ole vaihdoissa ollut, tosin tähän ehkä syynä enemmän se, että jo useampi vuosi sitten siirryin askartelu- ja kalenteriryhmissä pyörimään kansainvälissä porukoissa. Epäröin vaihtoon osallistumista, mutta sain mieleni kuitenkin rohkaistua. Meidän vaihtoporukka muodostui minusta ja kahdesta muusta henkilöstä. En tuntenut ollenkaan sitä henkilöä, jolle minun oli tarkoitus kollaasinauha tehdä ja koin sen hyvin haasteellisena. Kun toisen mieltymykset tai tapa koristella on ihan mysteeri, joutui enemmän miettimään, että millaisen itse haluaisi saada. Toisena haasteena koin sen, että käytän itse todella paljon itse tulostettuja juttuja koristelussa. Joko sellaisia, joihin minulla on lisenssi oikeudet tai sitten muualta bongattuja, ilmaisia kuvituksia. Omassa päässä kollaasinauhoja tehdessä siis lähinnä vain pyöri, että onko ok käyttää itse tulostettua tai tehtyä materiaalia vai pitäisikö penkoa kaap

Lue lisää

Memorydex kortit

Viime vuosien aikana olen tehnyt valtavat määrät pieniä kortteja, joita olen etenkin kesän leirien yhteydessä lähettänyt ympäri maailmaa kesän leirikavereille. Joitakin kortteja olen tehnyt itsellenikin, mutta olen huomannut korttien vaan katoavan jonnekin ajan kanssa, koska minulla ei ole ollut niille mitään kiinteää säilytyspaikkaa. Olen yrittänyt etsiä tähän säilytysongelmaan ratkaisua. Instagramissa ja pinterestissä minua vastaan on tullut toinen toistaan upeampia kortteja, joiden alareunassa on pienet reiät. Asiaa tutkittuani huomasin kyseessä olevan memorydexkortit ja että niille saisi ostettua vielä kaiken lisäksi sellaisen näppärän säilytysratkaisun. Siitä se ajatus sitten lähti, tosin jonkin aikaa asiaa rauhassa kypsyttelin ennen kuin päätin itse kokeilla. Bible Journal Love sivuston kautta oli minulle tullut vastaan freebienä memorydex korttien pohjia, joten päätin sitä kautta tulostaa itselleni sapluuna korttimalliksi. Ajattelin, että kokeilen ensin tekemistä ja sitä, ett

Lue lisää

Kalenterin äärellä

Päivittäin tartun kalenteriin ja hivelen sitä. Katselen ja kääntelen sivuja, tarkistan päivän ja viikon tapahtumia. Mutta en ole ehtinyt kalenteria koristelemaan ja kuinka olenkaan ollut kiitollinen pohjista, joita olen tehnyt etukäteen. Eilen istuttiin leidien kanssa meillä. Oli aikaa pysähtyä ja kaivaa esille koristelutarvikkeet. Katselin tyhjiä sivuja ja annoin luovuudeen päästä irti. Kuinka rentouttavaa. Parasta näissä tapaamisissa on se, että sitä pääsee kokeilemaan myös toisten aarteita. Ja parasta on se, että silloin viikkoaukeamasta tulee varmasti sellainen, että sen muistaa milloin on koristeltu. Kalenterini kertoo paljon minusta. Ei vain kalenterin merkinnät vaan myös koristelu tapa. Viikon koristelu heijastelee korostelupäivän fiiliksiä. Niin ihan pienellä kirjoitin päivämäärän aukeman kulmaan. Haluan muistaa sen tunnelman, joka leidien kanssa oli.

Lue lisää

Voikun vauhdissa

Hae tästä blogista