Siirry pääsisältöön

Koristeltu sivupohja pelastaa

Lukeudun niihin ihmisiin, jotka eivät normaalisti päivittäin tai edes viikottain ehdi tekemään kalenterin koristelulle mitään. Ja kyllä muuten siinä tilanteessa valkoiset sivut ahdistavat. 
Onneksi keksin taannoin pohjien teon. Se on mahdollistanut sen, ettei kalenterin sivut jää kiireessä tyhjiksi vaan aina siellä on jotain piristämässä. Pohjia olen kalenteriin koristellut pitkään. Tai siis melkein siitä asti kun siirryin käyttämään Carpe Diemiä. Työn puolesta joudun kalenteria käyttämään päivittäin ja mihinkään en voi ilman sitä lähteä. Työn luonteen vuoksi en edes harkitse ottavani käyttöön toista, vain henkilökohtaisille asioille tarkoitettua kalenteria. Ja lisäksi koristelussa haastaa se, että merkintöjä pitää pystyä tekemään pitkällekin aikavälille. 
Vajaiden viikkojen kanssa pohjan koristelussa pystyy taas käyttämään hyödyksi alku- tai loppuviikon tyhjää tilaa. Tärkeät asiat pystyy nostamaan selkeämmin näkyville ja niiden kirjaamiselle jää enemmän tilaa. Tällä tekniikalla saan sivulle mahtumaan enemmän enkä samalla tavalla tarvitse niin paljoa esim. Muistilappuja asioiden kirjaamiseen.
Kun ehdin kalenteria koristelemaan, teen useamman viikon pohjat kerralla. Pääsääntöisesti käytän pohjan koristeluun washia, jolla erotan sen alueen kirjoitustilasta, johon työt pitää saada kirjattua ja merkinnät ensisijaisesti tehtyä. Sivun alareunaan tulevat lenkkarit muistuttamaan siitä, että muistaisin kirjata askelmittarin tiedot (askeleet+kilometrit) myös kalenteriin ylös, jotya näen kuinka paljon olen koko viikossa kävellyt.
Pohjat mahdollistavat sen, että saan kalenteriin kirjattua kaiken tarpeellisen, mutta koristelun iloa riittää myös viikolle päästessä. Onnistuneet pohjat tuovat myös iloa ja väriä muuten valkoisille sivuille. 

Oletko sinä löytänyt oman tapasi koristella kalenteria? Mihin sinä kiinnität huomiosi koristellessa?
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kollaasinauhat

Planner of Finland -ryhmä järjesti jokin aika sitten kollaasinauha vaihdon. Hetkeen en mukana ole vaihdoissa ollut, tosin tähän ehkä syynä enemmän se, että jo useampi vuosi sitten siirryin askartelu- ja kalenteriryhmissä pyörimään kansainvälissä porukoissa. Epäröin vaihtoon osallistumista, mutta sain mieleni kuitenkin rohkaistua.  Meidän vaihtoporukka muodostui minusta ja kahdesta muusta henkilöstä. En tuntenut ollenkaan sitä henkilöä, jolle minun oli tarkoitus kollaasinauha tehdä ja koin sen hyvin haasteellisena. Kun toisen mieltymykset tai tapa koristella on ihan mysteeri, joutui enemmän miettimään, että millaisen itse haluaisi saada.  Toisena haasteena koin sen, että käytän itse todella paljon itse tulostettuja juttuja koristelussa. Joko sellaisia, joihin minulla on lisenssi oikeudet tai sitten muualta bongattuja, ilmaisia kuvituksia. Omassa päässä kollaasinauhoja tehdessä siis lähinnä vain pyöri, että onko ok käyttää itse tulostettua tai tehtyä materiaalia vai pitäisikö penkoa kaap
Lähetä kommentti
Lue lisää

Memorydex kortit

Viime vuosien aikana olen tehnyt valtavat määrät pieniä kortteja, joita olen etenkin kesän leirien yhteydessä lähettänyt ympäri maailmaa kesän leirikavereille. Joitakin kortteja olen tehnyt itsellenikin, mutta olen huomannut korttien vaan katoavan jonnekin ajan kanssa, koska minulla ei ole ollut niille mitään kiinteää säilytyspaikkaa. Olen yrittänyt etsiä tähän säilytysongelmaan ratkaisua.  Instagramissa ja pinterestissä minua vastaan on tullut toinen toistaan upeampia kortteja, joiden alareunassa on pienet reiät. Asiaa tutkittuani huomasin kyseessä olevan memorydexkortit ja että niille saisi ostettua vielä kaiken lisäksi sellaisen näppärän säilytysratkaisun. Siitä se ajatus sitten lähti, tosin jonkin aikaa asiaa rauhassa kypsyttelin ennen kuin päätin itse kokeilla.  Bible Journal Love sivuston kautta oli minulle tullut vastaan freebienä memorydex korttien pohjia, joten päätin sitä kautta tulostaa itselleni sapluuna korttimalliksi. Ajattelin, että kokeilen ensin tekemistä ja sitä, ett
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kalenterin äärellä

Päivittäin tartun kalenteriin ja hivelen sitä. Katselen ja kääntelen sivuja, tarkistan päivän ja viikon tapahtumia. Mutta en ole ehtinyt kalenteria koristelemaan ja kuinka olenkaan ollut kiitollinen pohjista, joita olen tehnyt etukäteen.  Eilen istuttiin leidien kanssa meillä. Oli aikaa pysähtyä ja kaivaa esille koristelutarvikkeet. Katselin tyhjiä sivuja ja annoin luovuudeen päästä irti. Kuinka rentouttavaa.  Parasta näissä tapaamisissa on se, että sitä pääsee kokeilemaan myös toisten aarteita. Ja parasta on se, että silloin viikkoaukeamasta tulee varmasti sellainen, että sen muistaa milloin on koristeltu.  Kalenterini kertoo paljon minusta. Ei vain kalenterin merkinnät vaan myös koristelu tapa. Viikon koristelu heijastelee korostelupäivän fiiliksiä. Niin ihan pienellä kirjoitin päivämäärän aukeman kulmaan. Haluan muistaa sen tunnelman, joka leidien kanssa oli. 
Lähetä kommentti
Lue lisää