Voikun vauhdissa

Kerroinkin jo aikaisemmin, että Handbook on ottanut paikkansa kalenterini välissä ja näillä näkymin ihan pysyvästi. Sen verran toimiva tapa tuo on oikeasti ollut. Mainitsin myös tuossa Handbookkia koskevassa postauksessa, että sieltä löytyvät minun viikkokoonnit. Nyt ajattelin teille siis hieman valoittaa miten tuo viikkokoonti todellisuudessa toimii. Viikkokoonti on usein sekoitus valmista ja itsetehtyä. Viikkokoonnissa minulla on jokaiselle päivälle pieni kirjoitustila. Siihen teen jokaisesta päivästä noston päivän tapahtumista. Toisinaan niihin kirjoitan enemmän ja toisinaan vähän vähemmän. Koska en ole mikään päiväkirjan kirjoittaja, olen huomannut noiden nostojen toimivan loistavasti muistin tukena ja samalla tulee dokumentoitua jokaisesta päivä jotain, kuitenkaan kirjoittamatta päivän tapahtumia kokonaan auki. Viikkokoonnista löytyy myös erillinen To Do -lista. Yleensä nostan To Do -listalle sellaisia asioita, joita haluaisin viikon aikana tehdä. Tuo Mini To Do -lis...

Muistatteko kun lupasin jokunen aika sitten palata vielä tarkemmin suomalaisiin kauppiaisiin ja kivijalkaliikkeisiin? Nyt on nimittäin juuri oikea hetki puhua suomalaisen työn puolesta. Vannoin siis taannoin, silloin kun vuosien tauon jälkeen palasin kalenterien maailmaan, että se mitä tarvikkeita tätä harrastusta varten hankin, hankin sen suomalaisilta yrittäjiltä.  Edelleen, jos ostan tarroja tai muita kuin digitaalisia tuotteita, haluan tuotteeni ostaa Suomesta ja suomalaisilta yrittäjiltä. Okei, saatan maksaa tarroista tai washeista hieman enemmän kuin Etsyn tai Alin kautta hankittuna, mutta maksan sen mielelläni, kun tiedän tulevani suomalaista työtä. Tällä hetkellä ainut ulkomaalainen kauppa, josta tilaan mitään on The Reset Girlin verkkokauppa ja sieltäkin vain sen vuoksi, että tuotteet ovat digitaaliset. Suomessa olevista liikkeistä olen muutaman vuoden aikana ehtinyt löytää omat suosikkini ja heitä uskallan suositella kenelle tahansa kalenteriharrastajalle. Tässä t...

Siinä missä viime kuun teemana oikeastaan oli tuo TRG ja minun kalenterini, joka pyörii vahvasti TRG:n ympärillä, haluan tällä kertaa haastaa teidät miettimään koristelua ja siihen käytettyä raha summaa. Tunnistan itsessänikin sen, että kalenteriin saa upotettua juuri niin paljon rahaa kuin haluaa siihen kiinni laittaa ja täytyy myöntää, että itsellenikin välillä pujahtaa ostohousut jalkaan ihan vahingossa, mutta olen silti yrittänyt miettiä omaa ostokäyttäytymistäni enemmän ja vähemmän. Kerronpa teille erään tarinan... Tai no ei se ole edes tarina vaan täysin totista totta. Kuvittelin siis parin kymmenen vuoden ajan etten osaa piirtää, kunnes viime kesänä Pinterestiä selatessa päätin tarttua kynään ja tuhersin jonkin aikaa ja kas kummaa olin tyytyväinen lopputulokseen ja hyvin hämmästynyt siitä, että oman luuloni olivatkin täysin väärässä. En vain ollut aikaisemmin löytänyt omaa tapaani piirtää. Joo, tiedän saattaa kuulostaa vähän hassulta, mutta silti. Tällä kertaa sii...

Viime aikoina olen kertonut teille arvon lukijat paljon tuosta kalenteristani, jonka sisustan olen rakentanut hyvin pitkälle The Reset Girlin materiaalin avulla. Käytössähän siis on tuo vuosivihko , handbook ja sitten tietysti kalenterivihkot. Kalenterivihkot, joita käytän ovat TRG:n ja niihin olen maksanut käyttölisenssin, jotta sivut ovat vapaassa käytössäni. TRG:n vertical weeks A5  Olen Carpe Diemin kanssa niin tottunut pystypäiviin, etten vaakapäiviä varmaan edes osaisi käyttää. Silloin kun bongasin nämä sivut The Reset Girlin verkkokaupasta, oli näissä jotenkin heti oma viehätyksensä, vaikka alkuun vierastinkin sitä, ettei lauantaille ja sunnuntaille ole samalla tavalla tilaa kuin arkipäiville. Toinen mikä alussa tuntui hieman hassulta oli se, ettei kalenterissa ole ollenkaan kellon aikoja. Nyt kun näitä sivuja on hetken aikaa käyttänyt, huomaan etten kellon aikoja arkipäiviin kaipaa lainkaan. Koska minulla on kahdet Carpe Diemin ja yhdet Priman kannet sekä niih...

Viime postauksessa jo mainitsinkin, että teen kalenteria ihan omalla tavallani ja että kalenterin kansien välistä minulta löytyy Yearbook, Handbook ja tietysti kalenterisivut. Tuo edellinen postaus kannattaa käydä lukaisemassa jos kiinnostaa saada tietää, mistä sain idean tähän työskentelyyn. Tällä kertaa ajattelin kuitenkin hieman valottaa tuota Yearbookkia eli ihan suomeksi vuosivihkoa. Koska kalenterini muodostuu pienistä palasista, jotka aina kuukauden jälkeen siirtyvät niin sanotusti arkistoon, halusin kuitenkin koota matkassa kulkemaan jotain, minkä avulla voin helposti palata koska tahansa takaisin menneisiin. Tavallisia kalenteri merkintöjä tästä vihosta ei kuitenkaan löydy, sillä niitä varten minulla on erilliset kalenterivihkot, joihin palaan toisella kertaa. Tähän vuosivihkoon on tarkoitus koota koko vuoden keskeisimmät asiat. Vuoden 2019 Yearbook Vuosivihkoon olen kuukausivihkon tavoin tehnyt kanteen pienen sisällysluettelon ja vihkoon on tulossa vielä tabi...

Olenkin oman elämäni kiireiden vuoksi joutunut jättämään bloggaamisen huomattavasti vähemmälle. Töistä kotiin päästyäni en ole lainkaan jaksanut enää ajatella kirjoittamista tai oikeastaan edes kalenterin koristelua. Oikeastaan koko viime syksyn olen ollut kalenterin kanssa vähän hukassa ja selkeästi hakenut omaa tapaani tehdä kalenteria.    The Reset Girlin löysin aikoinaan Kalenterimanian kautta ja ihastuin valloittavaan persoonaan Reset Girlin takana. The Reset Girlin tuotteet ovat kuin minulle tehtyjä ja niiden kautta olen löytänyt uuden tavan tehdä kalenteria. Kaikki uudesta tavastani työskennellä kalenterin äärellä lähti oikeastaan viime kesästä ja elämäni toisesta Camp Reset -leiristä, johon osallistuin. Viime kesän Camp Reset oli aluksi haastava. En saanut ollenkaan kiinni siitä, mitä ohjeissa haettiin Handbook -kirjasen teolla. Jätin siis silloin ajatuksen hautomaan, koska en kesän leirien ohella jaksanut ja ehtinyt asiaan tarkemmin paneutua ja syv...

Minun kesää on jo vuosia rytmittäneet leirit. Tosin useimmiten olen leirillä antavana osapuolena katsomassa, että kaikki hoituu ja sujuu. Omat leirielämykset ovat siis jääneet vähäiselle sitten oman rippikoulun jälkeen aina viime kesään asti. Viime kesänä osallistuin The Reset Girlin järjestämälle interaktiiviselle leirille. The Camp Resert oli huikea kokemus yhteisöllisyydestä, vaikka konkreettisesti en toisia leiriläisiä nähnytkään. Huomasin mahtuvani joukkoon juuri tälläisena kuin olen. Tänä kesänä lähden tekemään uudestaan Camp Reserttiä. Se oli loistava keino antaa itselle aikaa ja miettiä omaa elämää ja rutiineja. Se on keino löytää mahdollisuuksia. Katsotaan mihin tämä kesä vie.